Oli kaunis loppukesän päivä ja mökillä kelpasi juhlia. Olimme kokoontuneet mökille vanhempieni kanssa jo juhlia edeltävänä iltana viettämään venetsialaisia. Osa tarjottavista valmistimme ennen mökille menoa, koska mökkiolosuhteet ovat hieman alkeellisemmat. Meidän mökiltä löytyy kyllä sähkö, mutta ei juoksevaa vettä. Kakkupohjat teimme kaupungissa ja koristelun mökillä. Ja voi pojat mikä paniikki meinasi koristeluista tulla, tai tulikin... minulle. Mutta eikös se parhain tulos synnykin pienen paineen alla viimeisen 10 minuuttia ennen juhlien alkua, vai miten se menee? Noh - paniikki johtui tietysti The tarjottavasta eli kakusta, vaikka kuinka mukamas kauppalistaan olimme laskeneet oikean määrän kermaa, niin yksi purkki uupui. Että voi hohhoijaa, lähde nyt sitä sitten kaupungista hakemaan. Emme siis lähteneet, vaan yritimme tehdä suklaakastikkeen täysmaitoon ja sitä sitten paniikissa saada jähmettymään pakkasessa. FAIL! Ja sitten sen jälkeen kastike piti tai olisi pitänyt taiteellisesti levittää kakun päälle. FAIL2! Oltiin tästä kyllä tehty harjoitusversio ihan oikealla kermamäärällä, mutta siinäkin hienosti valuva suklaakastike epäonnistui...FAIL3. Tosin tää on tavallaan se fail 1. No jokatapauksessa, ehkä nyt opimme, ettei meistä ole taiteellisiksi suklaakastikkeen levittelijöiksi. Kakku tehtiin tällä reseptillä, mutta jos haluaa hienosti valuvan suklaakastikkeen, niin kannattaa kastike tehdä tuplareseptillä tai kokonaan jollain muulla reseptillä. Minä keskityin lähinnä kakkujen täyttöön ja koristeluun, leipominen kun on enemmän mieheni heiniä (onneksi). Hän keskittyy makeisiin herkkuihin ja minä teen ruuat, ihan hyvä jako mun mielestä.
Juhlat meni oikein hyvin ja neiti nautti selvästi keskipisteenä olosta. Livia oli kovin kiinnostunut kaikista lahjoistaan, myös siitä enon ostamasta hassusta rausku -pehmolelusta. Kyllä, rauskupehmolelusta. Enolla on tapana ostaa vähän (tai paljonkin) omaperäisiä lahjoja, mikä on toisaalta myös se yksi odotettu juttu juhlissa, että mitäköhän paketista tällä kertaa paljastuu. Liikuttavin lahjoista oli Livian mamin täyttämä muistokirja. Kyseessä on kirja lapsenlapselle. Tämä on mielestäni tosi hieno juttu, ettei ole vain pelkästään niitä vanhempien täyttämiä vauvakirjoja. Ajattelin itsekin, että voisin ostaa omalle mummulleni tuon kirjan täytettäväksi. Se olisi aivan korvaamaton vuosien kuluttua, useasti ei osaa tai tule mieleen kaikkia asioita kysellä tai sitten ne unohtuu, joten kirjoitettuna ne ainakin pysyy tallessa.
Pidimme juhlat aika pienimuotoisina, vain lähiperhe, kummit ja pari ystävää kutsuttiin. Oli muuten hienoa huomata, miten Livia osaa jo leikkiä muiden lasten kanssa. Loppukesästä tämä tuli enemmän esille ja selvästi eniten Livia tykkää leikkiä häntä vanhempien lasten kanssa, noin parin vuoden ikäisten. Juhlien koristeista vielä hieman. Yhdessä kuvassa vilahtaakin värikkäät viirit, koristeiden suhteen tuli vähän repäistyä, hups. Ehkä normaalisti ei ihan 1v juhlissa tarvita kaikenmaailman koristeita, mutta minkäs teet kun äiti vähän innostui. Kaikki koristeet viirejä lukuunottamatta ostin Confetista, myös tuo kaasuilmapallo on sieltä. Viirit puolestaan on Tigerista. Tuo Confetti on niin mainio kauppa ja kaasuilmapallot edullisia ja todella hyviä, meinaan pallossa on vieläkin kaasut tallella. Pisteet siis Confetille!
Juhlapäivänä otimme neidistä muutamia 1w kuvia. Pallon kanssa kuvaus ulkona näin amatööreiltä ei oikein luonnistunut. Varsinaista 1-vuotiskuvausta emme kuitenkaan ole ulkopuolisella teettämässä. Otimme viikonloppuna Ruissalon retkellämme muutamia kuvia meidän yksivuotiaasta ja niitä olisi tarkoitus teettää. Tosin mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, niin kuvia ei ihan heti saada teetettyä.
Hyvää viikon jatkoa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti